On täysin normaalia että ihminen ihastuu.
Sekin on normaalia että ihastus voi saada pään pyörryksiin ja pahentaa mielenterveyttä ainakin osittain(tiedättehän, kun ajatukset pyörii vain hänessä ja jokainen asia muistuttaa sinua HÄNESTÄ ja olet tulla hulluksi).
Mutta onko se normaalia ettei halua tuoda ihastustaan esille?
Ei sillä että sitä häpeäisi. Eieiei! Ei sinnepäinkään.
Mikä sitten on?
Ihminen pelkää muiden reaktiota.
Ihminen ei ole ehkä itse täysin selvillä itsestään.
Ehkä hän on vain epävarma.
Ehkä hän haluaa itse ensin varmistua että homma ei kuse.
Siinä vaiheessa kun kaikki tietävät HÄNESTÄ homma voi luisua käsistä.
Kaikki alkavat painostamaan tekemään ihastuksensa eteen sitä ja tätä. Mitä tästä seuraa?
Se lisää paineita. Ja näin ollen homma voi joko lähteä nousuun kuin raketti taivaalle, tai sitten laskea kuin lehmänhäntä tai jotain.
Näin ollen voi olla parempi antaa ihmisen selvitellä mahdollisuuksia ihastukseensa.
Vaikka ihminen myöntääkin olevansa ihastunut, turha sitä on painostaa kertomaan mitään. Hän tietää itse milloin on sen aika.
Ihastunut Santra kiittää ja vaikenee taas seuraavaan kertaan asti.
P.S SALAMIES tykkään susta!
Pasalla ja Atpolla nousi kusi päähän - turhaan
13 vuotta sitten

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti