Voiko niin kiire olla elämässä ettei ehdi rakastaa? Mikä voi olla tärkeämpää kuin rakkaus? Mikä oikeuttaa unohtamaan sen ketä rakastaa?
Mikä siinä on että jotkut ihmiset ovat valmiita unohtamaan kiireittensä keskellä sen jolla luulisi olevan eniten merkitystä elämässä? Miten voi olla töitä niin paljon että on PAKKO unohtaa rakastaa?
Kyllä täytyy olla jokin vikana jos ei ole koskaan aikaa rakkaalleen, mutta töille sitäkin enemmän.
Eikö toinen ymmärrä kuinka paljon se satuttaa kun toiselle vaan käännetään selkää? Siinä menettää yöunet, ruokahalut, siinä menettää kaiken, kun ei saa mielestään irti sitä toista jolla ei mukamas ole aikaa sinulle.
- Se pelottaa ja itkettää. Toisinaan tulee jopa pientä vihaa, mutta eihän niillä pahaa tarkoiteta.
Minulla ei ainakaan ole koskaan niin kiirettä ettenkö ehtisi muistelemaan rakkaimpanikin olemassaoloa. Aina löytyy aikaa ystäville ja rakastetulle.
Ja ei, kyse ei ole mustasukkaisuudesta, vaan välittämisestä.
Toki elämässä tulee välillä eteen tilanteita, jolloin on kai pakko tehdä töitä jotta pärjää, mutta eikö aikaa voi jakaa?
Jo pelkästään se tunne että susta edelleen välitetään, riittää silloin, kun ei ole mahdollisuutta nähdä toista.
Jos rakastaa ei saa unohtaa, jos unohtaa ei saa rakastaa, jos unohtaa ja rakastaa, niin unohtaa ketä rakastaa.
Vaikka olisi kuinka kiire tahansa niin EI SAA UNOHTAA RAKASTAA. Sille pitäisi aina olla aikaa, sillä rakkaushan on tärkeintä.
- Eikö olekin?
Ihminen tarvitsee rakkautta elääkseen. Ei rakkautta saa noin vain unohtaa! Muistelkaa rakkaimpianne kiireittenne keskellä. Muistakaa sanoa että välitätte.
- Mutta älkää sanoko sitä väen väkisin. Sanokaa se sydämestä, sanokaa se niin että toinen voi tuntea sen mitä sanotte.
Ja miehet, tässä pieni vihje teille:
- Jättäkää se ego välillä kotiin. (Se ei tee suuria vaikutuksia naisiin)
Väsynyt Santra kuittaa
P.s. Rakastakaa lähimmäisiänne niin kuin toivoisitte itseänne rakastettavan
Nyt kun tuhka peittää raunion,
niin missä rakkaus on?
The Rain - Viha
Pasalla ja Atpolla nousi kusi päähän - turhaan
13 vuotta sitten
