Missä on kiitos?

Mikä siinä on, etteivät jotkut ihmiset osaa kiittää? He eivät osaa olla kiitollisia siitä mitä heidän eteen tehdään. Toiset tekevät jonkun eteen paljon mutta vain yhden kerran on saanut kiitosta. Ja sekin oli poikkeuksellisesta syystä.

Eikö ihminen välitä? Eikö hän ajattele toista? Hän ottaa mielellään vastaan kaikkea mitä hänelle annetaan, mutta ei osoita minkäänlaista kiitosta tekijälle.
Miksi ei?
Onko se oikeasti niin vaikeaa kiittää? Edes joskus.

Ihmisten pitäisi osata kiittää enemmän. Ei saa olla liian itsekäs ja ottaa vain vastaan ja ajatella vain sitä että sai jotain. Hän voisi ajatella kuinka toinen on vartavasten ajatellut häntä. Nähnyt vaivaa hänen vuoksi.
MUTTA MISSÄ ON KIITOS?

En pyydä että kukaan lankeaisi polvilleen ja alkaisi väen väkisin anomaan kiitosta. Ei. Sen pitää tulla kuitenkin sydämestä. Suoraan tunteella.
Mutta ei ole pahasta ajatella joskus. Kuulostella omia tunteitaan. Tunteitaan ei pitäisi koskaan peittää sillä, että yritetään olla välittämättä. Jos oikeasti on tunne että nyt pitäisi kiittää NIIN TEHKÄÄ SE. Älkää syrjäyttäkö tunteita. Jokaisella kuitenkin on niitä.
Jokaisella on omatunto. Ja jos ei ole, niin olisi syytä opetella hieman. Elämässä pitää osata kiittää.

Jokainen meistä on kuitenkin saanut elämän.
Jokainen meistä osaa loppujen lopuksi kuitenkin välittää.

Käyttäkää sitä mitä teillä on. Käyttäkää sydäntänne.
Kiitos ei ole kovin paljoa pyydetty. Se on pieni teko. Vain yksi sana. Silmiinkin saa katsoa kun sanoo sen.

Jokaisella on sydän. Kuunnelkaa sitä.

Santra kiittää.